Tässä teille maailman yksinkertaisin SOTE-uudistus, joka toimii

 

Hallituspuolueiden edustajat ovat nyt menossa olevan vanhustenhodon kriisin aikana toistelleet kuin papukaijat ikään, että heidän SOTE-uudistuksensa on tapahtumien myötä entistä välttämättömämpi. Jokainen tietysti ymmärtää, että entistä enemmän ihmisten hoitoa pörssiyhtiöille ajava hallituksen SOTE-malli ainoastaan pahentaa tilannetta.

 

Mutta siinä hallituspuolueet ovat oikeassa, että pienten maalaiskuntien rahoituspohja huononee tällä menolla. Väestön vähetessä ja ikääntyessä terveydenhoidon kulut kasvavat. Tätä kuitenkaan ei pidä käyttää keppihevosena ideologisen yksityistämisen tai keskittämiseen tähtäävän kuntien yhdistämispolitiikan hyväksi.

 

Vaikka hallituspuolueet muuta väittävät, kiirettä SOTElla ei ole – ei ainakaan sellaista kiirettä, jonka takia olisi perusteltua tehdä maan historian suurin tulonsiirto siirtämällä SOTE-palveluita veroparatiisifirmoille ja kaikki tämä vieläpä pienimmällä mahdollisella äänienemmistöllä eduskunnassa ja vaalikauden viimeisinä kuukausina, kun hallituspuolueiden yhteiskannatus on alle 40 %.

 

Pienten maalaiskuntien rahitusasemaa voisi helpottaa ja koko järjestelmää oikeudenmukaistaa paljon pienemmillä ja yksinkertaisemmilla toimilla, jotka jos nyt eivät ongelmaa ratkaise, antaisivat lisäaikaa aluepolitiikan kääntämiseen, joka ratkaisisi itse ongelman. Ja ongelmahan on kaupungistaminen ja siitä seuraava maalaiskuntien kurjistuminen.

 

Tällä hetkellä erikoissairaanhoito on järjestetty siten, että sen hoitavat sairaanhoitopiirit, jotka ovat kuntien omistuksessa. Erikoissairaanhoitoon lähetetään vaativammat tapaukset, joita ei voida hoitaa perustason terveyskeskuksissa. Sairaanhoitopiirit laskuttavat kuntia kuntalaistensa hoidosta, ja nämä kulut kasvoivat vielä muutamia vuosia sitten vuosittain huomattavasti ja ajoivat monia kuntia taloudelliseen ahdinkoon.

 

Nykyisellään sairaanhoitopiirien rahoitusperusteet käytännössä sanellaan keskuskaupungin toimesta. Maalaiskunnat ja keskuskaupungit vetävät usein köyttä siitä, miten sairaanhoitopiirien rahoitus järjestetään. Maalaiskuntien etu olisi se, että rahoitus järjestettäisiin per capita, eli jäsenkuntien asukasluvun mukaan. Keskuskaupungit taas haluaisivat laskuttaa palvelujen käytöstä, sillä vanhentuvien maalaiskuntien asukkaathan käyttävät palveluja enemmän. Useissa sairaanhoitopiireissä käytetään näiden yhdistelmää.

 

Keskuskaupungit usein unohtavat sen, että ne saavat sairaanhoitopiireistä sellaisia hyötyjä, joita maalaiskunnat eivät saa. Niiden alueella toimii terveyskeskus ja siellä työskentelee hyväpalkkaisia veronmaksajia – kaupungit hyötyvät muistakin toiminnoista, kuten korkeakouluista.

 

Esitänkin yksinkertaista toimenpidettä: säädetään laki sairaanhoitopiirien rahoituksesta, jossa hakataan kiveen asukasmäärään perustuva rahoitus. Tällöin pienten kuntien rahoitustilanne paranee ja taloudesta tulee ennustettavampaa. Kaikkia SOTE-uudistuksen tavoitteita, kuten saumattomia hoitoketjuja, tämä ratkaisu ei hoida. Mutta toisaalta hallituksen yksityistämisviidakkokaan ei tätä puolta ratkaise, vaan päin vastoin vain sitä huonontaa, toisin kuin tämä yksinkertaisempi esitys.

 

Akseli Erkkilä (Tähtiliike)

Kittilä

AkseliErkkil
Sitoutumaton Kittilä

Olen vuonna 1991 syntynyt sälli Kittilästä. Olen entinen PS:n jäsen, erosin 2014 ja sen jälkeen olen ollut mukana eri EU-vastaisissa liikkeissä. Kotikunnassani olen sitoutumattoman Kuntalaislistan valtuutettu. Arvokonservatiivi, maalaismielinen ja talouspuolella vasemmalla. Eli vähän kuin 1980-luvun suomalaisen politiikan arkkityyppi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu