Kokoomuslainen kaupunkibudjetti

Tänään valtiovarainministeri Petteri Orpo julkaisi ministeriön esityksin valtion ensi vuoden talousarvioksi. Ja huonohan se oli, kerron tässä miksi. Aineistona käytän lähinnä YLEn uutisointia.

Tässä YLEn erittelemät budjettiesityksen suurimmat muutokset:

  • TE-toimistojen toimintamenoihin 10,3 miljoonaa euroa.
  • Varhaiskasvatuksen tasa-arvon ja osallistumisasteen edistämiseen 10 miljoonaa euroa.
  • Poliisin määrärahoihin 18 miljoonan euron korotus, jotta poliisien määrä pysyisi nykyisellään. Myös Suojelupoliisi saa lisäresursseja.
  • A-Kruunua pääomitetaan 50 miljoonalla eurolla Valtion asuntorahastosta, jotta kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen lisääntyisi Helsingin seudulla.
  • Ansiotuloverotusta tullaan alentamaan 300 miljoonalla eurolla, mutta vastaavasti ympäristö- ja haittaveroja korotetaan.
  • Vähittäispäivärahoja ja takuueläkkettä tullaan nostamaan.
  • Ensi vuoden budjetti on 1,7 miljardia euroa alijäämäinen.
  • Valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 109 miljardiin euroon.

Pieniä helpotuksia ovat määrärahat varhaiskasvatukseen, takuueläkkeisiin ja pienimpiin päivärahoihin. Myös poliisien määrärahat ovat tietysti hyvä juttu, joskin voidaan tietysti miettiä, voisiko poliisien aikaa käyttää paremmin kuin some-kirjoittelun valvomiseen. Tämän kirjoitan mutu-tuntumalla, eipä minulla ole käsilläni tilastoa siitä, kuinka poliisin resurssit jakautuvat. Suurin osa poliisin työstä tietysti on sitä, mistä me kansalaiset pidämme. Kuitenkin on muutama kohta, joihin haluan kaksin käsin takertua ja ministeriön politiikkaa niiden perusteella nakerrella.

 

A-Kruunun pääomittaminen, eli Helsingin rakentamisen tukeminen

Kittilän kunnan budjetin verran ja ylikin annetaan rahoitusta Helsingin asuntorakentamiseen. Tämä korpeaa minua kovin, sillä korkeat asuntojen hinnat johtuvat tietysti useista eri syistä, joista mikään ei kestävällä tavalla poistu sylkemällä ongelman päälle rahaa. Helsingissä asuu liikaa ihmisiä, ja tätä asumista vieläpä tuetaan paitsi Kelan toimesta, myös valtion rahoittamalla asuntorakentamisella. Tämä on osa pitkää kehitystä, jolle ei näy loppua. Valtio luo painetta Helsinkiin keskittämällä toimintojaan pääkaupunkiin ja viemällä niitä pienistä kunnista pois. Samalla on asumisen välillisiä kuluja haja-asutusalueella nostettu ja laiminlyöty investoinnit syrjäseuduille. Asumistukijärjestelmä on rakennettu siten, että se ei pakota muuttamaan keskuksista pois, mikäli siellä ei ole varaa asua. Samalla maaseudulla asuville työttömille kerrotaan, kuinka pitäisi sieltä korvesta kotitilalta tulla kaupunkiin töihin.

Helsingin asuntojen hintojen nousua ei ratkaista asuntorakentamisen rahoituksella samalla, kun syrjäseuduille kerrotaan, että ei meillä ole rahaa teidän teitänne korjata. Niin helsinkiläisille kuin maalaiskunnillekin olisi eduksi, mikäli asumistukijärjestelmä tasapäistettäisiin. Eikä Helsinkiin ole järkeäkään rakentaa – pääkaupunkiseudulla työttömyysaste on muuta maata korkeampi. Mikäli talouskasvua ja työpaikkoja haluttaisiin, voitaisiin rakentaa vaikkapa Lapin kaivospaikkakunnille, joilla on asuntopula. Mutta äänestäjiä on pääkaupunkiseudulla paljon muuta maata enemmän.

Ansiotuloveron kevennys haittaveroja korottamalla

En koskaan kyllästy ihmettelemään, kuinka köyhää kansaa on helppo naruttaa verokeskustelussa. Lupaamalla ansiotuloverojen kevennyksiä saadaan duunarit hurraamaan, ja todetaan, että pannaan ns. ”haittaveroihin”. Ylipäätään kun Suomessa valitellaan kovaa verotusta, kääntyy keskustelu, ellei se ole jo sillä alkanut, ansiotuloveroon. Tässä tosiasia: ansio- ja pääomatuloverolla kerätään Suomessa alle puolet siitä verokertymästä, minkä valtio kerää liikevaihtoon perustuvalla verotuksella ja valmisteveroilla. Ansio- ja pääomatulot keräävät valtion kassaan noin 9,5mrd euroa vuonna 2018, kun arvonlisä-, valmiste- ja haittaverot tuovat verotuloja 26 miljardia. Tarkista luvut täältä.

Mikäli tarkastellaan pelkkää progressiivista ansiotuloveroa, sillä pääomatuloveron progressio on paljon kapeampi, on epäsuhta vieläkin dramaattisempi. 2018 ansiotuloveron kertymäksi ennustetaan talousarviossa noin 5,4 miljardia euroa.

Suomi on jo pitkälti tasaveromaa, eikä siitä pääse yli eikä ympäri. Nämä verot, siis valmiste- ja liikevaihtoon perustuvat verot, näkyvät lopulta kuluttajahinnoissa. Niitä maksavat kaikki samalla prosentilla. Samaa karhua ja HK:n sinistä suurituloinenkin kuluttaa, eikä heidän mahansa enempää vedä.

Orpon esitys on halpa vedätys, kuten on aina tuloverojen kevennyksellä kannatusta kalastelevilla.

Akseli Erkkilä

Väyrysläinen

AkseliErkkil
Sitoutumaton Kittilä

Olen vuonna 1991 syntynyt sälli Kittilästä. Olen entinen PS:n jäsen, erosin 2014 ja sen jälkeen olen ollut mukana eri EU-vastaisissa liikkeissä. Kotikunnassani olen sitoutumattoman Kuntalaislistan valtuutettu. Arvokonservatiivi, maalaismielinen ja talouspuolella vasemmalla. Eli vähän kuin 1980-luvun suomalaisen politiikan arkkityyppi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu