AkseliErkkila Kansallinen

Miten maahanmuutto hivutetaan kuntaan

En ole vähään aikaan kirjoitellut blogiini maahanmuuttoon liittyviä kirjoituksia. Se johtuu ennen kaikkea siitä, että en koe minulla olevan uutta sanottavaa aiheeseen liittyen. Lisäksi ainakin minun omassa ”some-kuplassani” maahanmuutto on kestoaihe, josta kirjoittaminen tuntuu jankuttamiselta. Kittilän kunnanvaltuustossa olen asiaa kuitenkin pitänyt esillä ja heilutellut leukojani tasaiseen tahtiin. Nyt iski kuitenkin ”inspis” kirjoittaa aiheesta kuntatasolla eli siellä, missä maahanmuutto lopulta näkyy. Käytän tietopohjanani kokemuksiani kunnanvaltuutettuna ja muualta lukemaani ja kuulemaani.

Kittilään suunniteltiin vastaanottokeskusta viime pakolaiskriisin aikana. Ne aikeet kuitenkin kuivasivat. Vastustin hanketta ankarasti. Minun vastustustani suurempi tekijä lienivät kuitenkin mediassa suurta näkyvyyttä saaneet seksuaalirikokset, joiden jälkeen alettiin vastaanottokeskuspaikkakunnalta edellyttää riittävää määrää poliiseja. Näin Kittilään ei tullutkaan kaikkien onneksi vastaanottokeskusta ja noin kahtasataa turvapaikanhakijaa keskelle kirkonkylää.

Kittilä kuitenkin päätti ottaa vastaan pakolaisia. Ei siis turvapaikanhakijoita, vaan pakolaisia. Vastustin sitäkin. Valtakunnantasolla Suomen pakolaiskiintiö on väkilukuun suhteutettuna suurempi kuin muualla, ja Kittilän väkilukuun suhteutettuna kaavailtu 20 pakolaista (4 perhettä) oli tietysti suuri määrä. Argumentoin kantaani tässä Kansalaisen blogissa tuoreeltaan, kun olin hävinnyt äänestyksen kunnanvaltuustossa.

Nyt tilanne on siis se, että pakolaisia Kittilässä on. Tilanne on myös se, että asuntoja ei ole. Siitä huolimatta, että kun valtuutettuja maaniteltiin äänestämään vastaanottamisen puolesta toteamalla, että meillä on tyhjiä asuntoja ja että valtio maksaa kaiken. Tässä sitä nyt ollaan, ja avaankin nyt, miten pienet kunnat liu’utetaan monikulttuurikouhkaajien mukaan.

Ensimmäinen vaihe, eli pakolaisten vastaanottaminen. Kunnat sopivat pakolaisten vastaanottamisesta valtion, eli hallinnollisesti ELY-keskuksen ja Migrin kanssa. Kunnille luvataan kulujen kattamista kolmeksi tai neljäksi vuodeksi. Turvapaikkamenettelyn kautta tulleilla sopimus on kolme ja kiintiöpakolaisilla neljä vuotta. Tosiasiassa kunta joutuu väkisinkin maksun puolelle, sillä todellisten kustannusten laskeminen on mahdotonta. Maksuosuus ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa suuren suuri, ja todellisia kuluja ei tietenkään mitenkään valtuutetuille edes jälkikäteen eritellä, eikä esimerkiksi sosiaalipuolen kuluista saakaan levittää yksilöitävää tietoa.

Pienissä kunnissa, varsinkin vetovoimaisessa Kittilässä, asuntotilanne on usein huono. Tämä johtuu markkinoiden pienuudesta, jolloin jo 4-5 asunnon varaaminenkin vääristää asuntomarkkinat. Asuntopula aiheuttaa varsinkin pienille yrityksille rekrytointivaikeuksia. Kunnanvaltuutettuja Kittilässä harhautettiin asuntotilanteen suhteen täysin. Asuntotilannetta tarkasteltiin kaudelta, jolloin käyttöaste on matalin. Epäilen myös, että asuntoja oli otettu eri verukkein pois markkinoilta ennakoiden myönteistä valtuuston päätöstä.

Kun sopimusta pakolaisten vastaanottamiseksi tehdään, kaikki siis esitetään mahdollisimman ruusuisena. Ihmettelen, kuinka tämä taktiikka voi toimia, mutta niin se vain toimii. Koskaan, ei koskaan voida ajatella olevan olemassa sellaisia ratkaisuja, joissa ei ole mitään kielteisiä vaikutuksia. Lisäksi tulisi valtuutetun osata laskea, että pitkän aikavälin ratkaisua ei voi perustaa muutaman vuoden valtionrahoituksen varaan. Niin siinä kuitenkin kävi, että osa kunnanhallituksessakin pakolaisten vastaanottamista vastaan äänestäneistä käänsikin kunnanvaltuustossa takkinsa, ja läpi meni.

Toinen vaihe, eli elo uudessa tilanteessa. Kun pakolaisia on kunnassa, pyritään tilanne esittämään kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan ja mihinkään ei ole vaikutusta. Tietoja homman kustannuksista ei saa kirveelläkään. Kysyin kuluvana ja viime valtuustokauten pakolaisten vastaanottamisen kustannuksista toistuvasti, mutta sain vain suullisia ”musta tuntuu”-vastauksia. Viimein kun sain mustaa valkoisella, oli kyseessä vain laskelma välittömistä kuluista ja tietysti alla valtionosuus, jonka kunta saa. Ei kattavaa kustannustietoa eri kunnan tulosalueilta, joihin tietysti kohdistuu menopainetta.

Asuntotilanne on tietysti huonontunut. Eräässäkin kokouksessa kun asia tuli esille, esitin kysymyksen: ”olisiko asuntotilanne parempi, mikäli pakolaisia ei olisi vastaanotettu”. Kysymys oli tietysti piruuttaan tehty kompa, sillä totta kai se olisi parempi. Tähänkään en saanut vastausta, koska ei tietysti kehdattu sanoa, miten asia on. Sen sijaan on valtuutetuille kehuttu pakolaisten olevan parempia vuokranmaksajia kuin kuntalaiset. Kysyä sopii, kuka se lopullinen vuokranmaksaja todellisuudessa on.

Pimittämisellä ja kaunistelulla saadaan helpotettua niiden valtuutettujen omaatuntoa, jotka äänestivät tietoisesti oman äänestäjäkuntansa mielipiteen vastaisesti.

Kolmas vaihe, eli pakolaispolitiikan ankkurointi. Kunta on hyvä organisaatio, varsinkin pieni kunta. Ihmiset tuntevat toisensa ja päätöksiä tehdään lähellä. Kuitenkin kunnilla kuten kaikilla muillakin organisaatioilla on tapana ruokkia itseään. On luonnollista, että maahanmuuton kanssa työskentelevät haluaisivat työnsä jatkuvan. Siksi usein käy niin, että varsinkaan vakiintuneen pakolaisjärjestelmän puitteissa harjoitetusta maahanmuuttopolitiikasta tulee kunnissa pysyvä olotila, vaikka aluksi luvattiin muuta.

Kaikki pakolaiset eivät jää kuntaan kolmeksi tai neljäksi vuodeksi, joka on sovittu valtion kanssa. Kuitenkin on niin, että eri syistä saattavat vastaanotetut pakolaiset lähteä pois jo aiemmin. Syitä voi olla useita, ja usein aivan hyviäkin. Erityistä palveluntarvetta, johon kotikunta ei pysty vastaamaan. Ongelma ei ole se, että osa lähtee ennen aikojaan vaan se, että tämä ”vapautunut” paikka täytetään uudella – ja luodaan kesken kolmivuotiskauden uusi kolmivuotiskausi, jonka aikana jo perustetut maahanmuuttajien palvelut ovat pystyssä. Tämä tehdään usein ilman valtuuston käsittelyä, sillä aiempi, alkuperäinen päätös ja sitoutumus vaikkapa 20 hengestä tulkitaan oikeutuksena täyttää uusi paikka.

Ja näin, nyt se on pysyvää. Kun aiemmat sitoumukset lakkaavat, on vielä muita voimassa. Tällöin on helppoa perustella valtuustolle, kuinka tämä nyt tulee kalliiksi, kun vain muutaman perheen osalta palvelut korvataan valtion taholta, kun on organisaatio pystyssä ja vähentääkään ei voi. Esimerkiksi puolikasta opettajaa on hankala pitää. Näin tämä toimii, vaikka sopimuskausi ei olisikaan edellisessä kappaleessa kuvatulla tavalla sirpaloitunut. Seuraavaa päätöstä perusteltaisiin sillä, että valmiilla organisaatiolla on halvempaa toimia.

Valtuutetuilta vaatii paljon rohkeutta vastustaa uutta päätöstä tässä tilanteessa. Siinä joutuu luopumaan ainakin lyhyen aikavälin taloudellisesta perustelusta, ja jäljelle jäävät vain arvoihin pohjaavat perusteet sekä tietysti asuntotilanteella argumentointi, mikäli uutta asuntokantaa ei ole rakennettu. Pitää vain osata olla lujana ja perustella kantansa.

Aion kuitenkin vastustaa uusia sitoumuksia. Toivottavasti ensi kuntavaaleissa ihmiset muistavat, että Kittilässä on vielä muutakin politiikkaa kuin kunnanjohtajan erottamisella riekkuminen. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin hyvältä, sillä ELY aikoo vähentää sijoituskuntia. Siitä puulaakista ei kuitenkaan koskaan tiedä. Lisäksi ei olisi ensimmäinen kerta, kun osa kunnanhallituksesta yhtäkkiä muuttaisi kantaansa.

Muuten olen sitä mieltä, että Suomen on erottava eurosta ja EU:sta.

Akseli Erkkilä (kunnanvaltuustossa sitoutumatton Kittilän Kuntalaislistan valtuutettu)

30.7.2018

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset