AkseliErkkila Kansallinen

Ei Suomea ilman maaseutua

  • Ei Suomea ilman maaseutua

YLE uutisoi tänään (23.7.2018) tutkimustuloksesta, jonka mukaan neljä viidestä suomalaisesta haluaisi pitää koko maan asuttuna. Loppuun tietysti heitettiin pakollinen ”valtio maksaa viulut”.

Ensinnäkin on todettava Veikko Vennamon sanoin, että kyllä kansa tietää. Suomalaisilla on maaseutu aina mukanaan, vaikka he asuisivatkin kerrostaloissa. Suomalaisista suuri osa on syntynyt maaseudulla, ja moni elää siellä edelleen tai pitää edelleen yhteyksiä rakkaaseen kotipitäjäänsä. Harvassa ovat nekin kaupunkilaiset, jotka eivät joskus olisi unelmoineet muutosta maalle. Jos maaseutua ei ole, ei ole enää Suomeakaan.

Mutta niistä viuluista. Kuvitelma siitä, että maaseutu olisi pelkkä kuluerä, on juuri sitä mitä sanoin – kuvitelma. Tämä kuvitelma perustuu siihen, että esimerkiksi YLEllä tuijotetaan ilmeisen tarkoitushakuisesti pelkästään valtionosuuksien jakautumista, jossa pienet maalaiskunnat ovat nokkaa kohti tietysti aina saajapuolella, kun suuret kaupungit taas ovat maksun puolella. Näin yksinkertainen ei yhteiskunta kuitenkaan ole.

Suomessa keskuskaupunkien pamput ja maakunnissa maakuntakeskukset unohtavat toistuvasti sen tosiasian, että ne ovat olleet keskittämispolitiikan saajapuolella jo vähintään kolme vuosikymmentä. Otetaan esimerkki omalta lyhyeltä kuntapoliitikon uraltani. Kun edellinen hallitus esitti omaa surkeaa sote-malliaan, jossa kuntien tulisi muodostaa vähintään 20 000 asukkaan peruspalvelualueita ja 50 000 asukkaan sote-alueita (muistini mukaan nimitykset ja rajat olivat nämä), Rovaniemi ilmoitti ettei se aio lähteä mihinkään alueeseen, vaan toimii itse. Perusteluksi Rovaniemen kaupunginjohtaja laski kulmat kurtussa, kuinka asukasta kohti jaettavat kulut ovat toisten elättämistä.

Rovaniemellä kuitenkin on valtion, siis kaikkien kuntien veronmaksajien, rahoittamia laitoksia ja työpaikkoja enemmän kuin missään muualla Lapissa. Varuskunta, keskussairaala (sairaanhoitopiiri laskuttaa kuntia itse asiassa suoraan), ELY-keskus, oikeus, yliopisto, rautatiet, lentokenttä ja mitä vielä. Kuka rahoittaa ja ketä? Taloutensa Rovaniemi on ajanut nykyiseen jamaan aivan itse ilman pienten maalaiskuntien ”apua” kaikesta tästä huolimatta. Siksi oli härskiä uhata jättää maalaiskunnat oman onnensa nojaan. Tämä sama kuvio toimii koko maan tasolla, kun tarkastellaan pääkaupunkiseutua verrattuna muuhun maahan.

Lisäksi on tarkasteltava sitä tosiseikkaa, että keskuksiin rakennetaan asuntoja jatkuvalla syötöllä, usein suorasti tai epäsuorasti julkisin varoin. Näissä asunnoissa asuu opiskelijoita ja työttömiä, jotka saavat rahansa kansaneläkelaitokselta, ja kuluttavat nämä rahansa kaupungeissa ja tietysti maksavat asumistuellaan vuokraa kaupungin alueelle.

Olen aiemminkin hellinyt ajatusta myös Suomen talouden tuotantoketjujen tarkastelusta alueiden näkökulmasta. Esimerkiksi kaupan alan yhtiöt maksavat suurimmat veronsa kaupunkeihin, kun elintarvikkeet tuodaan maalta ja vieläpä ostetaan käytännössä monopoliasemassa tuottajalta. Metsäjätit saavat puunsa maalaiskunnista, mutta raha näkyy teollisuuspaikkakunnilla ja niissä kunnissa, jotka yhtiöt ilmoittavat kotipaikakseen. Arvatkaa, onko esimerkisi UPM:n konttori Inarissa, no ei ole. Alkutuotannossa palkat ovat jalostusta pienemmät, ja tuotannon työntekijöiden verotulot ovatkin lähes ainoa kohta koko tuotantoketjun tulovirtaa, josta maalaiskunnat saavat osansa.

Kaupunkimaantieteilijän tieteilyt

Heti perään YLE uutisoi, kuinka kaupunkimaantieteen rohvessoori ”tyrmää” toiveet solidaarisuudesta maaseutua kohtaan. Hän ilmoittaa että ei niitä voi asuttuna pitää, kun siellä on niin vähän porukkaa ja ihmiset ”vapaasti” valitsevat asuinpaikoikseen kaupunkeja. Tämä starbucks-professori siis heitti lonkalta mahtavalta paikaltaan (ja palkaltaan) metropolipoliittista jargonia.

Ensinnäkin on todettava, että ihmiset muuttavat työn perässä. Tosiasia on, että valtion työpaikkojen määrä on romahtanut maalaiskunnissa ja kasvanut kovaa vauhtia varsinkin pääkaupunkiseudulla. Nämä tietysti luovat kysyntää alueella ja sitä mukaa lisää työpaikkoja. Samalla on maalla asumisen kuluja hilattu keinotekoisesti ylöspäin ns. ”ympäristöverotuksen” varjolla. Liikenteen polttoaineita verotetaan aina vain tiukemmin päästöjen rajoittamisen nimissä samalla, kun trendikkäästi kaupunkipyöräilevää Helsinkiä lämmitetään hiilellä. Kun tieteismies toteaa, että ei kaupungistumista enää voi pysäyttää, eikö voitaisi edes harkita keskittämispolitiikan lopettamista?

Maaseudulle ei työtä luoda, ei edes epäsuorasti. Parinkymmenen kilometrin pätkä rataa pääkaupunkiseudulle maksoi puolet siitä hinnasta, millä vedettäisiin rata Rovaniemeltä Jäämerelle luoden näin edellytyksiä teollisuudelle ja muulle yritystoiminnalle maalla. Länsimetro maksoi miljardin, pelkkä musiikkitalokin 160 miljoonaa. Kaikkien näiden rahoituksessa oli mukana valtio suurella lompakollaan, jonka varat verotetaan paitsi kaikilta asukkailta, myös teollisuudenaloilta, joiden tuotantoketjut ovat lähtöisin maalta.

Sanottakoon muuten sekin, että Lapin osuus Suomen viennistä on per capita eli asukasta kohti vuonna 2015 varovaisesti laskettuna 7.2% koko Suomen viennistä, kun Lapissa asuu noin 3% koko Suomen väestöstä. Onko kaupunkimaantieteilijä ajatellut, kuinka esimerkiksi Lapissa harjoitettava työ toteutettaisiin, mikäli kaikki asuisivat kaupungeissa. Ehkäpä neuvostotyylisillä parakki- ja leiriratkaisuilla, mene ja tiedä. Kai hän tietää, kun professori kerran on.

Kaupunkitieteilijä totesi muuten viisaudessaan, että ratkaisuksi ongelmaan tulisi ottaa maahanmuutto. Jonkun tulisi hänellekin näyttää hieman tilastoja maahanmuuttajien työllistymisasteesta sekä kantasuomalaistenkin työllisyydestä. Jo tämä heitto kertoo, kuinka korkealle tämän tieteentekijän neuvoja tulee arvostaa.

https://yle.fi/uutiset/3-10313405

https://yle.fi/uutiset/3-10318903

http://www.lapland.chamber.fi/lapin-kauppakamarin-vaikutttamissuunnitelma/

Akseli Erkkilä (väyrysläinen)

Kittilä

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Juha Hämäläinen

Mamut ei metsissä asu. Niille pitää olla palvelut (diskojen valot ja minihameet) vieressä. Johan ne on maalaisromantiikkaa saaneet riittämiin kotikonnuillaan, jossa morsiammeksi oli vain Pää-Pää huutavia hiehoja, joten aika turha on maatiaislehmiä maailmalta odottaa täyttämään Suome kuolevia kyliä!

Maakuntakaavojen mukaan kansalaisten kerääntyminen kaupunkeihin on otettu huomioon kaavoituksissa ja joka helvetin kivikylään rakennetaan homekorsuja tulijoiden asuttavaksi. Tulijat vaan tuntuvat tulevan suurimmaksi osaksi juuri tuosta "maaseudun täyttämiseksi" haalittavasta ulkomaanelävistä.

On tämä omituista vänkäämistä ja itsensä ympäri tanssimista peili partnerina!

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Syrjäseutujen asuttuna pitäminen on sula mahdottomuus, mikäli näille alueille ei löydy uutta taloudellista toimeliaisuutta esim. teollisuuden tai matkailun kautta.

Kaikki syrjäpitäjät ja -alueet eivät tässä suhteessa voi olla voittajia vuosi vuoden jälkeen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset