AkseliErkkila Kansallinen

Holhous kunniaan - vanhoillisempi alkoholipoliittinen kannanotto

  • Holhous kunniaan - vanhoillisempi alkoholipoliittinen kannanotto

Nyt kun alkoholilain uudistuksesta on kulunut hetki, saa netistä lukea liberaalien kommentteja kuinka ”maailma ei romahtanutkaan”, aivan kuin joku olisi sellaista todella ennustanut. Koko alkoholilain ympärillä käyty keskustelu oli ohipuhumista ja jyräsi alleen tärkeämpiäkin aiheita. Siksi en välittänyt aikanaan siihen osallistua, mutta kiusaus kävi nyt liian suureksi.

Suomalaiset sekoavat, kun joku mainitsee alkoholilain. Varsinkin somessa keskustelu on painottunut alkoholin vapautusta vaativalle kannalle. Se onkin luonnollista, koska yleensä vanhempi väki on onnekseen laiskaa somekansaa. Keskustelussa toistuvat sanat kuten ”holhous” ja sen vastapainona ”vapaus” tuon tuosta. Kuukauden ajan olisi voinut luulla, että Suomessa vallitsee kieltolaki, niin janoiselta kuulosti somekansa. En kannata kieltolakia ja itsekin olen käyttänyt alkoholia ajoin reilustikin, mutta näin intohimoista suhtautumista alkoholiin en ymmärrä.

Tiukkaa alkoholilakia vaalivien ja vaativien argumentteja väärinymmärrettiin aivan tahallisesti, tai sitten ne kuitattiin vain edellämainittuna ”holhoamisena” tai Päivi Räsäsen hourailuina. Keskustalaiset saivat osakseen nälvintää lestadiolaisuudesta. Koko asiaa ei osattu eikä haluttu asettaa oikeisiin mittasuhteisiin eikä kansanterveyttä vaalivien argumentteja edes tahdottu tarkastella siten, kuin ne oli tarkoitettu. He nimittäin puhuivat kokonaisuudesta, kun vapaamieliset taas sortuivat vouhottamaan yhdestä asiasta pohtimatta sen pitemmälle asian vaikutuksia.

Vaikka sosiaalinen media ja sen tuoma keskustelu ovat osaltaan rapauttaneet vanhojen suurten tiedotusvälineiden valtaa ja sikäli todella kannatettava ilmiö, on siinä paljon huonojakin puolia. Kun kannanottoja on helppo tehdä ja niihin on helppo vastata, ei niistä tule kovin syvällisiä ja keskustelu tuppaa taantumaan ”älyniekkojen” sapelinkalisteluksi jonkin sivuseikan ympärillä. Suurta kuvaa esimerkiksi alkoholinkulutuksessa ei tahdota nähdä.

 

Missä mennään?

Uskallan väittää, että suomalaisista, kuten muistakin länsimaalaisista, on tullut juoppoja. Syynä ei ole mikään syrjäytymisen lisääntyminen tai muu, vaan nyky-yhteiskunnan yltäkylläisyys. Kaikkien tilastojen mukaan suomalaisten alkoholinkäyttö on kasvanut rajusti 1950-luvulta tähän päivään, huomioiden myös salaviinan juonti. Syitä on tietysti monia: sodanjälkeiset kovat rajoitukset, uskonnollinen ilmapiiri ja tietysti sekin, että sokeria ja viljaa piti käyttää muuhunkin kuin viinan valmistukseen.

Muistellaanpa aikaa, jota minä en voi muistaa kuin kirjoista. Neuvostoliitto paini 1980-luvulla karmean alkoholinkulutuksen kanssa, mille länsimaissa naureskeltiin. Siellä ne juovat itsensä tärviölle, mutta mitäpä muuta venäläiset osaavatkaan. Ennen Gorbatsovin aloittamaa alkoholinvastaista kampanjaa Neuvostoliiton alkoholinkulutus oli noin 14 litraa per asukas, kampanjan aikana taas alimmillaan noin 10.5L per asukas. Tilastoon on huomioitu myös laittoman alkoholin määrä, valtion viralliset tilastothan väittävät kulutusta puolta pienemmäksi ja kampanjan aikana laittoman alkoholinkulutuksen määrä lisääntyi. Yhtä kaikki, venäläisten viinankulutus oli tuota luokkaa.

Mutta entä meillä Suomessa, jossa edelleen muistetaan Neuvostoliiton lopun aikojen kosteus? Meidän alkoholinkulutuksemme per capita on noussut salavihkaa lähes samalle tasolle, jolla venäläisten viinankulutus oli ennen kuin supervalta päätti tarttua toimeen ja alkaa sotia viinankulua vastaan: vuosien 2008-2010 keskikulutus oli noin 12.3L per asukas. Nyt kulutus on laskenut noin 10 litraan per asukas, ja veikkaan hihasta muiden päihteiden syrjäyttäneen alkoholia. Olemme siis samassa tilanteessa kuin aikanaan kauhistelemamme, juoppouteen romahtamassa ollut Neuvostoliitto. Emme vain huomaa tilannettamme itse, koska pidämme sitä normaalina.

Raittiusväen argumentit pitävät

Mitä kovasta alkoholinkulutuksesta sitten seuraa? Terveydenhuollon kohonneita kustannuksia, yleistä järjestyshäiriötä, syrjäytymistä ja muita sosiaalisia ongelmia. Näitä ongelmia on turha yrittää lakaista maton alle toteamalla, että se on vain juoppojen ongelma. Tissuttelu rasittaa elimistöä siinä missä kertalärvitkin, ja volyymien kasvaessa kolminkertaisiksi, kuten Suomessa on 60 vuodessa tapahtunut, on todellisuuspakoista väittää, etteikö yleisen alkoholinkäytön lisääminen lisäisi suurkulutusta ja näin pilaisi elämiä, jotka erilaisessa ympäristössä olisivat mitä onnellisimpia.

Mitä taas tulee siihen, lisääkö sääntelyn höllentäminen alkoholin kulutusta, niin näyttö sen puolesta on melkoisen kiistatonta. Suomessa alkoholinkulutus on noussut käytännössä aina, kun sääntelyä on merkittävällä tavalla löysätty. Kun viinanmyynti vapautui kortilta, alkoholin kulutus kasvoi. Kun keskiolutta alettiin myydä, alkoholin kulutus kasvoi. Kun alkoholiveroa laskettiin, alkoholin kulutus kasvoi. Siksi alussa esittämäni rallattelu, kuinka maailma ei romahtanutkaan kun neloskalja tuli kauppoihin, on historiatonta ja lapsellista vapautuksen ollessa kosmeettinen. Toisaalta voidaan todeta, että Ruotsin keskioluen laimennus vähensi alkoholin kulutusta ja edellä mainittu Neuvostoliiton alkoholin vastainen kampanja onnistui sekin vähentämään alkoholin kokonaiskulutusta.

Mikäli alkoholipolitiikan vapautusta kannattaa, on oltava sisäisesti johdonmukainen. Silloin on oltava valmis luopumaan myös suuresta osasta terveyspalveluja ja siirtymään amerikkalaiseen systeemiin. Se voi nuoruuden huumassa kuulostaa hyvältä, sillä ”minustahan voi tulla mitä vain, paitsi juoppo tai epäonnistuja”. Toki voi olla sitäkin mieltä, että hyvinvointivaltio on ylläpidettävä ja säilytettävä, mutta silti alkoholin sääntelyä tulee purkaa. Silloin on hyväksyttävä nousevat kulut. Mutta jos kukaan ikinä tulee lupaamaan äänestäjälle, että me voimme jotain saada mistään muusta tinkimättä, on hän joko yksinkertainen tai epärehellinen. Mikäli me suomalaiset alamme ajatella meillä olevan vain oikeuksia paitsi tehdä mitä haluamme, myös saada apua aiheuttamiimme terveysongelmiin, on meistä tullut isoja lapsia. Minä olen niitä, joiden mielestä vapauksista voi tinkiä hyvinvoinnin säilyttämiseksi.

Ja niin muidenkin

Mitä taas tulee vapaamielisemmän alkoholipolitiikan kannattajiin, ovat he tietysti monissa väitteissään oikeassa. On totta, että esimerkiksi korkealla verotuksella ja sääntelyllä ajetaan kuluttajia ostamaan alkoholia Virosta tai muuten kiertämään sääntelyä. Niinhän kävi Neuvostoliiton alkoholinvastaisen kampanjan aikana, ja niin on käynyt Suomessakin. Olen kuitenkin taipuvainen ajattelemaan, että sellainen ihminen joka menee ulkomaille ja tuo sieltä 110L kaljaa, taitaisi tehdä kiljua. Siihen suureen alkoholinkäyttäjien joukkoon, josta osa siirtyy suurkuluttajien porukkaan alkoholinkäytön volyymien kasvaessa tai tärvelee maksansa tissuttelemalla entistä enemmän kun saanti helpottuu, ei tuonti kohdistu yhtä paljon. Lisäksi on sekin totta, että mitä kauemmas etelärannikolta mennään, sitä kalliimpi on Viron-reissu. Lisäksi on niin, että tuonnin rajoittaminen ei välttämättä ole lopullisesti poissa työkalupakista.

Verotuksen lasku voi lisätä verotuloja varsinkin alkoholiveron osalta, kun maahantuonti vähenee. Mutta ei alkoholiveron tarkoitus olekaan pelkästään kerätä tuloja, vaan hillitä alkoholin kulutusta, ja sen se kyllä tekee varsinkin niiden keskuudessa, jotka eivät hamstraa alkoholia. Näennäisesti fiksu argumentti siis menee kokonaan ohi vastustajan pointin. Mitä taas tulee tulojen keräämiseen, ihmettelen yrityksiä nakertaa raittiusväkeä vouhottamalla, kuinka Alkon monopoli haittaa pienpanimoita. Niin voi haitatakin ja varmasti haittaa, mutta se on se hinta, jonka useat ovat valmiita maksamaan siitä, että väkevien myynnistä saatavat tulot ohjautuvat valtiolle ja päihdeongelmien hoitoon. Älyttömintä mitä luin somekeskusteluista, oli Keskustan varakansanedustaja Mikko Kärnän kommentti, jonka mukaan ”nykytilanne hyödyttää vain Alkoa”. Unohtiko kansanedustaja, kuka sen Alkon omistaa?

Väitteet siitä, että sääntely kääntyy aina itseään vastaan, on sen sijaan toimimaton. Useaan kertaan alkoholilakikeskustelun aikana näin, kuinka netin liberaalit facebook-asiantuntijat lausuivat, että Suomen kieltolaki lisäsi alkoholin kulutusta. Kieltolakiahan kukaan ei ole vaatinut ja toisekseen, kieltolakikin voi toimia. Suomessa käytettiin sodan jälkeen valtavan paljon huumeita johtuen tiedon puutteesta ja sodanaikaisesta lääkinnästä. Niin vain kävi, että kun näitä aineita alettiin kieltää ja niiden valmistusta ja tuontia valvoa, niiden käyttö romahti. Kyse on lainsäädännön suhteesta muuhun ympäristöön. Nykyään tuontia ei enää pystytä valvomaan, kun rajoja ylipäätään ei valvota. Silti esimerkiksi persunuorissa osa kannattaa aivan vapaata huumepolitiikkaa, vaikka haluaisivat koko EU:sta ulos. Eikö ero EU:sta olisi oikein hyvä tilaisuus terästää huumeidenvastaista taistelua?

Ajattele mitä haluat, mutta niin tekevät muutkin

Joka tapauksessa on niin, että jos kannatat vapaata alkoholipolitiikkaa, niin sen kun vaan. Et voi kuitenkaan pitää kantaasi itsessään parempana kuin vaikkapa Päivi Räsäsen kanta, sillä lähdette vain täysin eri näkökulmasta. Sinä haluat vapautta, Räsänen taas vähemmän alkoholin aiheuttamia haittoja. Vapaus ei ole sen jalompi tavoite kuin onnellisuus ja hyvinvointi, jota "holhoajat" uskovat edistävänsä. Kummankaan kanta ei ole ongelmaton, mutta ne voivat olla sisäisesti johdonmukaisia.

Alkoholipolitiikankin vuoksi olen sitä mieltä, että Suomen tulisi erota eurosta ja EU:sta.

Akseli Erkkilä

25.5.2018

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kun Euroopassa asuu liki viisisataamiljoonaa ihmistä, niin miten on selitettävissä, että yhden viisimiljoonaisen periferiassa asustelevan kansan omaksuma alkoholilainsäädäntö olisi jotenkin parempaa kuin valtavirta, jonka puitteissa ei tällaista keskustelua käydä lainkaan?

Alkoholipolitiikka on mm. EU:n myötä jonkun verran vapautunut Suomessa ja paineet ovat edelleen samaan suuntaan. Sen sijaan Välimeren maissa koko alkoholipolitiikkakäsite on lanseerattu vasta EU:n myötä. Sitä ennen siellä ei ollut alkoholipolitiikkaa lainkaan. Ja tuhansia vuosia ovat eläneet onnellisesti. Italiassa on keskimääräinen elinikä korkeampi kuin Suomessa.

Käyttäjän AkseliErkkil kuva
Akseli Erkkilä

Siten, että ihmiset ja kansat ovat erilaisia.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Kun historiaa tutkii, joskus kieltolakiliikkeet ovat saaneet alkunsa siitä, että alkoholi olisi riski jonkun pienen kansan olemassaololle tai keskisuurelle kansalle muu merkittävä kansallinen riski. Aikaisemmin on jouduttu miettimään esimerkiksi sitä, miten saada kriisin tullen nuoret miehet selvin päin kutsuntoihin tai liikekannallepanoon. Tämä näkyi esimerkiksi Virossa siinä, kuinka nopeasti alkoholin myynti kiellettiin koko maassa patsasmellakoiden aikoihin ja Suomessa Lapin sodan aikana, jolloin alkoholin myynti myös kiellettiin muutamiksi kuukausiksi.

Pekka Siikala

Juha Kuikka, pakko taas muistuttaa siitä että alkoholin saatavuus ei nyt ihan niin helppoa aina ole niissä välimerenkään maissa. Kyllä muualla kuin turistikaupungeissa saattaa joutua jopa hamstraamaan.

Ei niin kauan sitten eräässä italilaisessa kaupungissa päätettin lopettaa alkoholin myynti ja tarjoilu klo 22.00.

Miksi juuri alkoholin saatavuus on niin hirveän tärkeä asia? Onhan valtavasti muita tuotteita ja palveluita, jotka ovat välttämättömämpiä, mutta joiden saatavuus on paljon huonompaa.

Miten ruotsalaiset voivat tulla toimeen?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"pakko taas muistuttaa siitä että alkoholin saatavuus ei nyt ihan niin helppoa aina ole niissä välimerenkään maissa"

Suoraan sanottuna: "Älä puhu soopaa!" Voi olla, että jossain pikkukylässä on vaikea saada joskus vaikkapa viskiä y.m., mutta viiniä ei sitten luetakaan alkoholiksi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kun nyt ensimmäinenkin raivoraitis hurskas tulisi kertomaan mitä Suomi on voittanut muita maita kireämmällä alkoholipolitiikallaan?

Pekka Siikala

Kireämpää alkoholipolitiikkaa löytyy ihan tuosta naapurimaasta. Eikä siellä kansa ole kuivuuteen kuollut.

Pitkän linjan alkoholinkäyttäjänä jaksan yhä hämmästellä miksi nimenomaan kohtuukäyttät ovat niin huolissaan alkoholin saatavuudesta. Siinä on jokin minulle aukematon ristiriita. Kas kun suurkuluttajanakaan en koskaan Suomesa kokenut alkoholin saantia vaikeaksi, tai ede hankalaksi.

Alkot olivat auki pitkin päivää ja kaupoista sai keppanaa. Ravintolaankin pääsi, eikä vähällä ulos heitetty.

Niin että missä se ongelma on?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kireämpää alkoholipolitiikkaa löytyy ihan tuosta naapurimaasta."

Ja Ruotsissa kysellään samoja kysymyksiä. Kolme pohjoismaata ovat poikkeuksia maailmanlaajuisesti ja kysyinkin mitä hyötyä olemme saaneet kireämmästä alkoholipolitiikasta? Onko tähän mahdoton vastata varsinkin kun alkoholipolitiikkaa moni haluaa kiristää.

Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #8

Mitä väljempi alkoholipoltiiikka sitä enemmän alkoholihaittoja.

On olemassa kultainen keskitie, jonka pitäisi juuri kohtuukäyttäjille sopia oikein hyvin. Kyllä ne juomat kohtuukäyttäjällä kotonakin säilyvät. Eikö niin?

Ongelmakäyttäjille tai sellaiseksi kehittyville yhä vapaampi saatavuus voi olla yhä suurempi riski.

Alkoholin kohdalla paljon kiljuttu "holhus" on mittavasti vähäisempää kuin monien muiden asioiten kohdalla, mutta niistä muista asioista ei kiljuta.

Minulle toki on aivan sama vaikka jokaiseen kotiin vedettäisiin oluthanat, viinitankit ja tuhannen litran viskisäiliöt ja ravintolat olisivat auki kellon ympäri ja niissä tarjoiltasiin alkoholijuomia ilmaiseksi.

"Oi jospa kaikki Suomen järvet viinaksi muutta voisi"

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #9

"Mitä väljempi alkoholipoltiiikka sitä enemmän alkoholihaittoja."

Onko siis Ranskassa, Saksassa, Tanskassa enemmän alkoholihaittoja kuin Suomessa?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Pitkän linjan alkoholinkäyttäjänä jaksan yhä hämmästellä miksi nimenomaan kohtuukäyttät ovat niin huolissaan alkoholin saatavuudesta. Siinä on jokin minulle aukematon ristiriita."

Asiaa voi verrata vaikkapa laktoosi-intoleranssia potevan henkilön suhtautumiseen maitotuotteisiin. Jos niitä rajoitettaisiin myyntipisteiden tai myyntiaikojen rajoittamisen kautta, niin moinen henkilö voisi sitten ihmetellä miksi niin kovin valtaosa haluaisi, että sellaisia rajoituksia ei olisi. Siksi tietenkin, että saatavuus paranisi milloin tahansa tuotetta haluaa hankkia. Ilman, että sitä pitäisi hamstrata.

Paras olisi, jos mitään lakeja ei olisi olemassakaan, vaan kaikkea alkoholia prosenttirajoista piittaamatta saisi myydä missä tahansa kellon ympäri niin paljon kuin sitä halutaan ostaa. Ja verotusta voisi oleellisesti pienentää, vähintään keskieurooppalaiselle tasolle. Eikä kyse ole pelkästään Euroopasta. Myös esimerkiksi Japanissa ja Kiinassa ostaminen ja myyminen on täysin vapaata. Eikä mitään suurempia ongelmia tiedosteta olevan olemassa.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Jäi epäselväksi mitä oikein haluat alkoholipolitiikalta, et halua kieltolakia mutta tiukempaa lainsäädäntöä, joka tarkoittaa mitä?

"Tiukkaa alkoholilakia vaalivien ja vaativien argumentteja väärinymmärrettiin aivan tahallisesti"

Itse en ole huomannut tälläistä, esim. nelosoluen tuonnissa kauppoihin keskusteluissa alkoholin haittojen kustannuksia paisuteltiin isolla kädellä.

Käyttäjän AkseliErkkil kuva
Akseli Erkkilä

Ruotsin-mallin keskioluen laimennus olisi terveempi suunta kuin nykyinen, joskin en sellaista pidä kovin kiireellisenä. Jo sekin olisi hyvä, jos pidettäisiin nykymalli eikä verotusta laskettaisi. Eli olen vain höllennyksiä vastaan, mutta jos olisin diktaattori niin lantraisin kaljan

Näin siis lennosta heitettynä, tekstihän koskee sääntelyä yleensä akselilla kieltolaki-täys hulina.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Höh! Miksi keskiolutta pitäisi laimentaa, kun Suomessa saa ostaa miltei kuinka laimeita oluita tahansa?

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

No näin minäkin olen asian käsittänyt. Ero unionista antaisi kotimaisille poliitikoille täyden värisuoran rajoittaa kansalaisten itsenäistä päätösvaltaa ja vaihtoehtoja. Suurta vallansiirtoa jota nämä vallanhimoiset usein markkinoivat 'kansallisen itsemääräämisoikeuden' valheellisella termillä.

Alkoholipolitiikka on toki vain yksi esimerkki lukemattomien muiden joukossa siitä miten meillä poliitikot päättävät sellaisistakin asioista joista monissa muissa unionimaissa ei poliitikoille kuulu, vaan jokainen voi päättää itselleen sopivaksi katsomallaan tavalla.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ei EU Suomen alkoholipolitiikasta välitä vaikka kieltolain keksisivät uudelleen. Sama ongelma autoverotuksessa tai alkoholin vapaassa kulkemisessa rajojen yli, poliitikot saa keksiä mitä tahansa hankaluuksia ja EU:ssa niitä kehitetään lisää. Toiset EU maat sentään ajattalee omaa etuaan, Suomi on tässä poikkeus.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset