AkseliErkkila Kansallinen

Kullervon kirous, eli kahden kittiläläisen lausunto kuntaministerille

  • Kullervon kirous, eli kahden kittiläläisen lausunto kuntaministerille

Lukijalle: tämä on minun ja Jukka Nivan lausunto valtiovarainministeriölle Kittilän luottamushenkilöiden luottamustoimesta pidättämistä koskevassa asiassa. Edustamme luottamustoimissamme sitoutumatonta Kuntalaislistaa (KL). Asiasta on uutisoitu äärimmäisen yksipuolisesti. Toivon, että luet tämän tekstin ajatuksella. Liitteitä en tähän upota, mutta joka sana pitää paikkansa.

21.5.2018

Lausunto VM:lle luottamushenkilöiden pidättämistä koskevassa asiassa

Valtiovarainministeriö on pyytänyt Kittilän kunnan luottamushenkilöiden lausuntoa koskien kunnan luottamushenkilöiden pidättämistä luottamustoimistaan. Luottamushenkilöitä on painostettu jo yli vuoden ajan median ja kuntaministerin taholta pidättäytymään niiden luottamustoimien hoidosta, joihin Kittilän kuntalaiset ovat heidät äänestäneet vuoden 2017 kuntavaaleissa.

Kuntalain 85§ mukaan:

Valtuuston on luottamushenkilön toimessaan tekemäksi epäiltyä virkarikosta koskevan esitutkinnan tai oikeudenkäynnin ajaksi pidätettävä luottamushenkilö toimestaan, jos se on kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi välttämätöntä ottaen huomioon epäillyn rikoksen vakavuus, mahdollinen toistuvuus ja muut seikat. Pidättämispäätös voidaan panna täytäntöön heti.

Edelleen kuntalain luvun 12a 109§ mukaan:

Jos selvityshenkilö tai selvitysryhmä on esittänyt luottamushenkilön tai luottamushenkilöiden pidättämistä toimestaan 85 §:n 4 momentissa säädetyllä perusteella luottamushenkilön toimessaan tekemäksi epäiltyä virkarikosta koskevan esitutkinnan tai oikeudenkäynnin ajaksi eikä valtuusto ole näin menetellyt, valtiovarainministeriö voi valtuustoa ja asianomaista luottamushenkilöä kuultuaan päättää asiasta, jos luottamustoimesta pidättäminen on välttämätöntä kunnan päätöksenteon saattamiseksi lain mukaiseksi sekä kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi ottaen huomioon epäillyn rikoksen vakavuus, mahdollinen toistuvuus ja muut seikat. Ministeriön päätös voidaan panna täytäntöön heti.

1. Luottamustoimesta pidättämismenettelyn laillisuus

Valtion asettama selvitystyöryhmä antoi arviointinsa ja toimenpide-ehdotuksensa 27.2.2018. Kunnanvaltuusto on käsitellyt asian esteettömässä kokoonpanossa ja päättänyt, että syytteessä olevia luottamushenkilöitä ei pidätetä toimistaan, vaan valtuuston kokoonpano säilyy kuntavaalien ja näin kuntalaisten tahdon mukaisena. Valtuusto on sen sijaan päättänyt, että syytteessä olevat luottamushenkilöt eivät saa osallistua päätöksentekoon niissä asioissa, jotka koskevat kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomisasiaa. Valtuuston päätös on yleisten jääviyssäännösten mukainen ja riittävä.

Valtiovarainministeriön selvitystyöryhmän asettamispäätös ja luottamushenkilöiden pidättämisprosessin aloittaminen on jo itsessään epäselvä. Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden käsittelyssä on selvitystyörymän asettamispäätöstä koskeva valitus. Näin ollen koko prosessi ei ole lainvoimainen. Tämä on erityisen merkillepantavaa, kun Kittilän luottamushenkilöitä vastaan käynnistetyn prosessin taustalla on lopulta hallinnollinen virhe.

Valmistellessamme tätä lausuntoamme olemme pyytäneet nähtäväksemme asiakirjat niistä keskusteluista, joiden pohjalta selvitystyöryhmä on pidättämispäätöksen pohjana olevan raporttinsa tehnyt. Olemme saaneet ilmoituksen, jonka mukaan selvitystyöryhmä ei ole kirjannut näitä keskusteluja mihinkään. Kuinka voimme laatia lausunnon, kun emme pysty arvioimaan selvitystyöryhmän työskentelyä ja sitä kautta heidän johtopäätöstensä pitävyyttä käyttäen työryhmän tausta-aineistoa?

Selvitystyöryhmää vetävä Rantakokko on ollut toimessaan konsulttiyhtiönsä kautta (liite). Voidaanko virkavastuu ulkoistaa yhtiölle? Onko ratkaisu käyttää konsulttiyhtiötä tehty siksi, että se olisi tarkoituksenmukaista asian käsittelyn kannalta, vai onko järjestely tarkoituksenmukaista vain verotuksen kannalta? Onko kyseessä ns. tilaustyö, eli voidaanko yhtiöltä tilattua lausuntoa pitää puolueettomana?

Lisäksi on huomionarvoista, että kaikkia syytteessä olevia luottamushenkilöitä on käsitelty yhtenä ryppäänä, vaikka syytteet ja aiemmat luottamustoimet poikkeavat selvästi toisistaan.

2. Kuntalain 85§ mainittujen perusteiden täyttyminen

Kansalaisoikeuksiemme rajoittamiselle, siis kunnallisista luottamustoimista pidättämiselle, asetetut ehdot eivät kohdallamme täyty.

Laki asettaa pidättämispäätöksen ehdoksi sen, että se on ”kunnan päätöksenteon luotettavuuden ja uskottavuuden turvaamiseksi välttämätöntä ottaen huomioon rikoksen vakavuus, mahdollinen toistuvuus ja muut seikat”.

Olemme joutuneet osaksi ensin median ja sittemmin median viemän valtiovarainministeriön ajojahtia äänestettyämme kerran, 17.11.2014, kunnanvaltuuston kokouksessa §59 kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottamisen puolesta. Äänestämispäätöksen syynä oli luottamuspula Anna Mäkelän ja kunnanvaltuuston huomattavan enemmistön välillä, ja näin ollen on selvää, että äänestimme kunnan edun mukaisesti. Meidän syytöksemme koskevat siis yhdessä kunnanvaltuuston kokouksen yhdessä pykälässä lausuttua yhtä yksitavuista sanaa. On selvää, että meidän kohdallamme edellytys epäillyn tai syytetyn rikoksen toistuvuudesta ei täyty.

Koska olemme äänestäneet kunnanjohtajan erottamisen puolesta erottamista valmistelleen tilapäisen valiokunnan raportin mukaisesti, emme voi katsoa epäillyn rikoksen vakavuuden kohdallamme täyttyvän. Äänestimme Mika Kuuselan esityksen puolesta, jonka senkin pohjana oli lopulta tilapäisen valiokunnan raportti. Myöhemmin kävi ilmi, että valtuustossa tehty esitys oli liikaa, ja siitä olisi pitänyt järjestää kuuleminen. Meitä syytetään rikoksesta, koska emme tulleet tulokseen, että valtuustossa tehty esitys olisi aiheuttanut tilanteen, jossa kokous tulisi keskeyttää viikkoja kestävälle kuulemiskierrokselle. Kyse on hallinnollisesta virheestä, ei rikoksesta. Huomionarvoista on, että yksi valtuutettu äänesti alkuperäisen esityksen, ei Kuuselan esityksen puolesta, ja hänkin on tämän ajojahdin kohteena.

Ei ole olemassa mitään sellaista huomattavan suurta hyötyä tai haittaa tai vahinkoa, mitä olisimme päätöksellä tavoitelleet. Erityisen absurdia on väittää, että henkeäsalpaava enemmistö tuolloisesta kunnanvaltuustosta olisi tavoitellut huomattavaa vahinkoa Kittilän kunnalle. Päin vastoin luottamuspula kunnanvaltuuston ja Anna Mäkelän välillä oli niin syvä, että tiesimme irtisanomisen olevan kunnan edun mukaista.

2.1. Päätöksenteon uskottavuus

Pidättämispäätöksen edellytyksenä on, että kunnan päätöksenteon uskottavuus vaatii vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden pidättämistä toimessaan. Kittilässä, kuten muissakin Suomen kunnissa, on käyty keväällä 2017 kuntavaalit, joissa olemme saaneet kuntalaisilta mandaatin jatkaa luottamustehtävissä. Kuntavaalien aikaan oli meidän kohdallamme oli äänestyskäyttäytymisemme Anna Mäkelän erottamisasiassa yleisessä tiedossa. Näin ollen oli kaikille selvää, että olemme epäiltyjä asiaa koskevassa tutkinnassa. Syytteiden nostaminen ei ole tilannetta miksikään muuttanut.

Päätöksenteon uskottavuus on jo itsessään tulkinnanvarainen asia. Kenen silmissä Kittilän päätöksenteon pitäisi olla uskottavaa? Helsinkiläisten toimittajienko, vaiko edellä mainittujen toimittajien informoiman kuntaministerin, vaiko Kittilän kuntalaisten? Kuinka uskottavuutta mitataan? Paras ja lähin uskottavuusmittari on viime kuntavaalien tulos.

Olimme ehdolla sitoutumattomalla listalla ”Kittilän Kuntalaislista”. Listamme sai 147 ääntä ja näin ollen yhden paikan kunnanvaltuustoon. Edelleen olemme saaneet luottamuspaikkoja kunnan toimielimissä suhteellisen vaalitavan mukaisesti.

Kittilän kohdalla on kuntavaaleissa ilmaistun luottamuksen ja näin ollen kuntalaisten toteaman päätöksenteon uskottavuuden mittaaminen kuntavaalituloksen perusteella helppoa, sillä vaaleissa oli ehdolla käytännössä ainoastaan tämän riidan ja sillä ratsastamisen varaan rakennettu ryhmä, OMK (Oikeudenmukainen Kittilä). Lisäksi ehdolla oli joukko henkilöitä, joiden tiedettiin edellä mainituin perustein olevan epäiltyjä vireillä olleessa tutkinnassa.

Kuntavaaleissa juuri nyt lausunnolla olevaa kansalaisoikeuksien rajoittamista vaatinut OMK sai 659 ääntä eli 20,8% kaikista äänistä. Nyt syytteessä olevat, vaaleissa ehdolla olleet saivat yhteensä 862 ääntä, eli 27,2% kaikista äänistä. On kuitenkin huomattava, että puolueiden linja suhteessa esillä olevaan kysymykseen oli selvillä, on rehellisyyden nimissä todettava, että selvästi yli puolet Kittilän kuntalaisista äänesti kunnan itsehallinnon puolesta ja näin Lex Kittilän käyttöä vastaan. Vaalitulos lausunnon liitteenä.

2.2. Selvitystyöryhmän arviointi

Valtiovarainministeriön päätöksen (tulevan päätöksen sisältö on mitä ilmeisimmin jo ilmoitettu kuntaministerin suulla mediassa, tämä liitteenä) pohjalla on valtiovarainministeriön asettaman selvitystyöryhmän arviointi. Selvitystyöryhmä ei ole pystynyt osoittamaan kunnan olevan sellaisissa hallinnollisissa vaikeuksissa, jotka vaarantaisivat oleellisesti kunnan päätöksentekoa ja perustehtäviä.

Selvitystyöryhmän arvioinnissa käytetään pidättämispäätöksen perusteina sellaisia seikkoja, jotka eivät ole sidoksissa kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomiseen. Eräänä esimerkkinä selvitystyöryhmä käyttää sairauspoissaolojen määrää, jota on kuitenkin tarkasteltu jo viime vaalikauden alussa ja selvitetty sairauspoissaolojen yhteyttä toissa vaalikaudella tehtyyn päätökseen ottaa käyttöön terveysvakuutus kunnan työntekijöille. Poliittinen prosessi on tässä asiassa edelleen kesken.

Selvitystyöryhmä kertoo arvioinnissaan myös, että luottamushenkilöt ovat stressaantuneet tilanteen johdosta. Voimme omalta osaltamme todeta, että stressin pääasiallisena syynä on juurikin se, että Suomessa näyttää olevan mahdollista mitätöidä vaalitulos ja viedä poliittisia oikeuksia kansalaisilta, myös meiltä, ilmeisen heppoisin perustein.

Selvitystyöryhmä toteaa, että uhkana on kunnan kehittämisen pysähtyminen päätöksenteon riitaisuuden vuoksi. Tämä ei pidä paikkaansa. Päin vastoin kuntaa on kehitetty mitä positiivisimpaan suuntaan, mikä on luettavissa esimerkiksi kunnan tilinpäätöksistä. Kunnan taloudesta käyty keskustelu ja päätöksenteko on vapaampaa kuin vielä viime vaalikauden alussa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolella palvelujen kattavuus on ennen näkemättömän hyvä. Selvitystyöryhmä ampuukin oman väitteensä alas toteamalla samaisessa arvioinnissaan, että kunnan palvelut ovat kunnossa ja että ”kunta on toiminut ennakkoluulottomasti ja mahdollistanut osaltaan elinkeinoelämän kehityksen”. Vielä viime vaalikauden alussa kunta kolkutteli taloudellisia, eli niitä todellisia kriisikuntakriteerejä. Tästä tilanteesta on päästy paljon positiivisempaan suuntaan ja esimerkiksi kunnan velan määrä on kääntynyt laskuun.

Mitä taas tulee luottamus- ja viranhaltijoiden roolien selkeyteen, emme ole olleet missään tekemisissä tätä sektoria koskevan päätöksenteon kanssa. Emme ole osallistuneet kunnanhallituksen toimintaan yhdessäkään kokouksessa äänivaltaisena jäsenenä tätä lausuntoa kirjoittaessamme. Vai olemmeko ”syyllisiä kunnes toisin todistetaan”? Lisäksi on todettava, että mitä tulee kunnassa tehtyihin tutkintapyyntöihin, emme ole olleet osallisina yhdenkään vireillä olevan tutkintapyynnön tekemisessä.

Kohdassa ”muut johtopäätökset” selvitystyöryhmä toteaa muun muassa, että ”Kittilän kunnan kriisitilanne vaatii kokenutta, vahvaa ja ammatillisesti osaavaa johtamista”. Voiko tämä vaatimus koskea pelkästään kunnan viranhaltijoita? Millä tavoin kunnan päätöksenteon uskottavuutta ja osaamista vahvistaa se, että suurin osa kokeneista valtuutetuista pidätetään toimistaan?

3. Yleiset perustelut

Niin sanottu ”Lex Kittilä”, eli kuntalain muutos jolla meitäkin ollaan siirtämässä syrjään niistä luottamustoimista, joihin kuntalaiset ovat meidät vaaleissa valinneet, on mitä suurimmassa määrin oikeusvaltioperiaatteen vastainen ja sitä tulisi käyttää harkiten. Harkittua, kohdennettua lain soveltamista ei ole se, että poliittisia oikeuksia rajoitetaan henkilöiltä, jotka ovat joutuneet syytteeseen yhdestä äänestyspäätöksestä kunnanvaltuuston kokouksessa valtuutetun asemassa.

Mikäli luottamustoimista voidaan pidättää pelkän epäilyn tai syytteen takia, ollaan tällä lailla luotu kaikkien aikojen puuhamaa niille, jotka pyrkivät tekemään poliittista vahinkoa ja jumiuttamaan päätöksentekoa. Kun sellaisia sanktioita, jotka vaikuttavat poliittisiin voimasuhteisiin, asetetaan epäilyistä tai syytteistä, luodaan motiivi tutkintapyyntöjen tehtailuun. Lex Kittilä itsessään on Kittilän tilanteen pitkittymisen suurin syypää. Tämän lain haitalliset vaikutukset ovat jo näkyvissä Lapissa, kun tutkintapyynnöistä on mitä ilmeisimmin tulossa pysyvä työkalu kuntapoliitikkojen työkalupakkiin.

Luottamustoimista pidättäminen on jo itsessään suurempi vahinko kuin varsinainen tuomio siinä tapauksessa, että oikeus päättää tuomita luottamushenkilön maksamaan sakkoa. Lisäksi mainittakoon, että tässäkin tapauksessa kansalaisoikeuksiamme ollaan viemässä ”lainvoimaiseen päätökseen saakka”. Näin ollen annetaan syyttäjälle käytännössä valittamalla mahdollisuus pitkittää tätä kansalaisluottamuksen menetykseen verrattavissa olevaa tilaa. Olemmeko oikeutettuja korvauksiin luottamustoimista pidättämisen ajalta, mikäli oikeus meidät toteaa syyttömiksi, kuten oikeuden ja kohtuuden mukaista olisi?

Entä onko tarkoituksenmukaista, että tämä luottamustoimista pidättämislaki yhdistettynä nykyään käytössä olevaan tunnustamismenettelyyn käytännössä painostaa luottamushenkilöitä tunnustamaan sellaisia rikoksia, joita he aivan aidosti eivät koe tehneensä? Roikkuminen hyllyllä esimerkiksi vaalikauden ajan on paljon suurempi rangaistus varsinkin suurissa kunnissa niin taloudellisesti kuin poliittisestikin kuin esimerkiksi sakkorangaistus.

Kuntalain 12a luvun 109§ mukaan valtiovarainministeriö voi aloittaa menettelyn luottamushenkilöiden pidättämiseksi, mikäli kunnanvaltuusto ei ole toiminut selvitystyöryhmän, siis valtiovarainministeriön palkollisten, suositusten mukaisesti. Toisin sanoen valtiovarainministeriölle annetaan mahdollisuus tulkinnanvaraisin perustein (päätöksenteon uskottavuus, muut seikat jne.) asettaa kuntalaisten valitsemat päättäjät tilanteeseen, jossa heillä on vain yksi sallittu vaihtoehto ”tai muuten”. Tämä on ristiriidassa perustuslaissa säädetyn kunnallisen itsehallinnon kanssa.

Laki on ristiriidassa myös oikeusvaltioperiaatteen kanssa, sillä se siirtää tuomiovaltaa syyttäjälle ja poliisille, joiden toiminta ei ole verrattavissa tuomioistuimen antamaan tuomioon. Mainittakoon, että tälläkin hetkellä on Suomen kunnissa tilanteita, joissa luottamushenkilöitä on tutkinnassa tai syytteessä virka-aseman väärinkäytöstä, eikä vastaavasta menettelystä ole kuulunut mitään. Onko syynä median vähäinen kiinnostus muihin vastaaviin tapauksiin?

Johtopäätökset ja lausunto

Emme pidättäydy luottamustoimistamme, eikä meitä pidä niistä pidättää. Mikäli meidät pidätetään luottamustoimistamme kunnallisen itsehallinnon ja kansanvaltaisuuden periaatteiden vastaisesti, tulemme valittamaan päätöksestä ja vaatimaan kiireellistä täytäntöönpanokieltoa.

Emme ole syyllistyneet rikokseen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Suunnitellaanko nyt Kittilän julistamista itsenäiseksi monarkiaksi Suomen rajojen sisäpuolella, vaikkapa vähän niin kuin San Marino Italiassa? Silloinhan tämän byrokraattisen ja pilkuntarkkaan oikeustulkintaan jumiutuneen tasavallan lakien päteminen Kittilän ruhtinaskunnassa voitaisiin ainakin kokeeksi kiistää.
Helkatti kun eivät anna Kittilän kuntahallinnon itsehallita itseään! On se niin väärin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset