AkseliErkkila Kansallinen

Toimiiko vasemmistolaisuus ilman kansallismielisyyttä?

Nykyisen hallituksen leikkauspolitiikka on mielestäni vahingollista taloudelle kokonaiskysynnän laskun ja lisääntyvän työttömyyden takia. Samaa asiaa louskuttavat Vasemmistoliitto, SDP ja poliittisten suhdanteiden mukaan oikealta vasemmalle vaihtaneet Vihreät. Silti edellä mainitut puolueet ovat vasemmistovivahteisen (aivan, Vasemmistoliittokin on vain vasemmistovivahteinen) politiikkansa kanssa väärässä. Pitkän pohdinnan jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että hyvinvointivaltio ja vasemmistolainen talousajattelu eivät toimi, mikäli niitä ei harjoiteta kansallisessa hengessä. Kansallisuudella tarkoitan halua suosia omaan kansakuntaan kuuluvia yksilöitä ja yhteisöjä muiden kustannuksella.

 

1. Laaja hyvinvointivaltio

 

Suomalaiset ovat tottuneet ajatukseen, jossa Suomi on osa pohjoismaista hyvinvointivaltioiden yhteisöä. Toisin sanoen valtio ja kunnat pitävät huolen siitä, että kukaan ei putoa lopullisesti kärryiltä, vaikka kuinka elämä potkisi. Hyvinvointivaltion perään huutavat varsinkin Vasemmistoliitto ja SDP, jotka ovat sosialistisesta menneisyydestään kadottaneet sekatalousajattelun, mutta säilyttäneet kansainvälisyyden. Vasemmistopuolueemme siis haluavat laajaa hyvinvointipalvelujen verkkoa, mutta haluavat pitää Suomen ”kansainvälisenä ja avoimena”, siis kannattavat avoimia rajoja.

 

Tämä yhtälö on kaikella maalaisjärjellä ajatellen itsensä tuhoava ja mitätöivä. Mikäli Suomi ylläpitää houkuttelevaa yhteiskuntamuotoa ja palveluverkkoa ja samalla antaa kenen tahansa päästä siitä osalliseksi, on seurauksena onnenonkijoiden ja elintasopakolaisten tulva. Vastaperusteluksi väitteelle ei käy se, että ilmiötä ei ollut olemassa 1980-luvulla, kun hyvinvointipalvelujen peittävyys oli suurimmillaan – silloin esimerkiksi Afrikan ja Lähi-Idän maat olivat aivan eri tavalla suljettuja kuin nyt, ja samoin oli Suomi.

 

Mikäli Suomi aikoo ylläpitää sosiaalisia turvaverkkojaan, on pidettävä tarkka vaari siitä, joka pääsee siitä osalliseksi. Mikä olisikaan luontevampi vaihtoehto, kuin me suomalaiset? Nykyisessä euroalueessa kun jokainen velkaeuro otetaan ulkomaisilta pankeilta, ja jokainen korkoihin maksettu euro virtaa kansantaloudestamme ulos.

 

2. Puitetalous

 

Vasemmistopuolueet ovat unohtaneet täysin oman pääteesinsä, joka aikanaan merkitsi vedenjakajaa oikeiston ja vasemmiston välillä: tuotantovälineiden omistussuhde. Aiemmin, aina 1990-luvun alkuun asti, Suomi harrasti ns. puitetaloutta, jossa julkinen sektori otti osaa talouteen liikelaitoksiensa ja yhtiöidensä kautta. Yhtiöt keskittyivät lähinnä luonnonvarojen hallinnointiin (Metsähallitus, Outokumpu, Kemira) tai perusinfran ja elinehtojen ylläpitoon (Fortum, TVH). Näin yhteiskunnan perustoimintojen kautta kulkeutuvat rahavirrat olivat eräänlaista sisäistä kiertoa taloudessa.

 

Mutta kuinkas sitten kävikään: juuri SDP:n johtama hallitus jossa Vasemmistoliitto oli mukana sekä eräs nimeltä mainitsematon kävelevä katastrofi (mainitsen silti, Paavo ”Pöö” Lipponen oli herra nimeltään) hinkui kovasti ytimiin ja pöytiin ja myydä prätkäytti kaiken sileäksi Metsähallitusta lukuun ottamatta. Samalla liityttiin euroon kansainvälistymisen nimissä, ja mehän tiedämme, miten siinä kävi.

 

Puitetalous on ennen kaikkea kansallinen ratkaisu. Sillä pyritään pitämään talouden ohjat edes jokseenkin kansallisen päätöksenteon käsissä, jotta talous palvelisi kansaa, ei toisinpäin. Vasemmistopuolueet ovat tästä jo ajat sitten luopuneet.

 

3. Protektionismi

 

Edellä mainittu talouden sisäinen kierto vaatii oman talouden ja kotimaisten yritysten suojaamista ulkomaiselta kilpailulta. Tämä ei tarkoita automaattisesti talouden sulkemista ulkomaankaupalta kokonaan, vaan suurten kansainvälisten yhtiöiden mittakaavaedun sulkemista pois esimerkiksi oman valuutan ulkoisen arvon tai tuontitullien avulla. Nykyäänhän esimerkiksi maataloutta suojataan maataloustukien avulla, eli tukien kautta laskemalla elintarvikkeiden hintoja.

 

Suomalaisen protektionismin (tai mahdollisuuden siihen) tuhosi ensin Esko Ahon hallitus päättämällä Euroopan Unioniin liittymisestä, ja hänen jälkeensä tuhkat pesästä vei edellä mainittu kävelevä katastrofi ryntäämällä euroalueeseen kysymättä asiaa kansalta. Näin ollen ei Suomi voi tullata EU-alueelta tulevaa tavaraa, eikä devalvoida markkaa tehden tuontitavaroista kotimaista kalliimpaa. Suomalaista ei enää voi suosia.

 

 

Nykyvasemmistolaisuuden ongelma pähkinänkuoressa

 

Päivänä eräänä kuulin melko hyvin tiivistettynä sen vedenjakajan, joka erottaa vasemmiston oikeistosta. Vasemmisto pyrkii tasa-arvoon, kun oikeisto taas kieltää tasa-arvon mahdollisuuden. Vasemmiston ongelmaksi muodostuukin juuri tasa-arvo, jota ei olla rajattu kansallisvaltion sisälle. Kieltämällä sen tosiasian, että Suomen kansallisvaltion tehtävä on toimia suomalaisten edunvalvojana tai osuuskuntana, syö tasa-arvo itse itsensä. Mikäli tahdomme edes hieman tasa-arvoa, on meidän todettava, että Suomen tärkein tehtävä on varmistaa, että me olemme tasa-arvoisempia kuin toiset.

 

Lopulta vasemmiston ongelmana siis on internationalismi, eli itseisarvoinen kansainvälisyys. Sen tavoittelussa ollaan tehty peruuttamattomia päätöksiä, joissa Suomesta ollaan tehty avoimempi kuin koskaan – toisin sanoen me emme voi suosia suomalaista valtion toimesta. Kansallisuus kansallisuuden itsensä puolesta ei ole sen parempi, mutta itsenäisyys sen itsensä puolesta antaa meille mahdollisuuden päättää kulloisessakin tilanteessa, kuinka kansainvälisiä tahdomme olla. Näin on marjat.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Pekka Pylkkönen

Kai sitä hyvinvointiajattelua voisi supistaa vielä lähemmäs, vaikka vain omaan perheeseensä. Ei ole veronmaksajalle paljon eroa sillä että ryyppääkö musta vai valkoinen mies hänen rahansa.

Tuollainen kansallissosialismi on ehkä vastenmielisintä ikinä. Siinä halutaan toisen työn hedelmät, mutta vain itselleen. Ei esimerkiksi niille jotka elävät paljon kurjemmissa olosuhteissa.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Meinaatko, että verorahojen ainoa käyttökohde on sosiaaliturva?

Muistelisin muuten, että Pekkakin on täällä joskus itse kannattanut perustuloa...

Pekka Pylkkönen

Olen muuttanut kantani siihen että "kannatan perustulomallien kokeilua". Suhtaudun vähän aiempaa epäilevämmin suomalaisten kykyyn rakentaa toimiva perustulojärjestelmä. Luulen että siitä tulee lukemattomien kompromissien vesittämä epäonnistunut yritys.

Vaikka sinänsä perustulon logiikka kuulostaa hyvältä sekä inhimillisen sosiaaliturvan että tehokkaan työmarkkinapolitiikan näkökulmasta.

Verorahoista noin puolet menee sosiaaliturvaan. 12% terveydenhuoltoon, 10% koulutukseen ja 10% julkishallintoon. Siinäpä ne julkiset menot melkeinpä on.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #15

Olen joskus tutkinut netistä valtion menoja eri ministeriöille. Valtiovarainministeri saa enemmän rahaa kuin Sosiaali- ja terveysministeriö.

Tässä stm:n rahojen käyttö (tehty vuoden 2011 lukujen perusteella):

Sairaus ja terveys 25 %
- sairaus-, tapaturma- ja liikennevakuutuksen päivärahat, sairauskassojen päivärahat, sairausajan palkat, perusterveydenhuollon avo- ja vuodeosasto, erikoissairaanhoito
Toimintarajoitteisuus 11,6 %
- työkyvyttömyys- ja varhaiseläkkeet, kuntoutusrahat
Vanhuus 36 %
- vanhuus- ja sukupolvenvaihdoseläkkeet, luopumistuet, kotipalvelut, laitoshoito
Leski ja muut omaiset 3 %
- perhe-eläkkeet ja ryhmähenkivakuutukset
Perhe ja lapset 10,8 %
- äitys- ja vanhempainpäivärahat, lapsilisät, kotihoidontuet, päivähoidot, laitoshuolto
Työttömyys 6,8 %
- perus- ja ansiopäivärahat, työmarkkinatuet, työttömyyseläkkeet, koulutustuet, työvoimapoliittinen koulutus
Asuminen 1,7 %
- yleinen asumistuki ja eläkkeensaajien asumistuet
Muu sosiaaliturva 2,5 %
- toimeentulotuki, sotilasavustus, pakolaishuolto, päihdehuolto
Hallinto 2,7 %
- Kuntien sosiaali- ja terveystoimen hallinto, Kelan, työttömyyskassojen ym. toimintakulut

Suomen sosiaalimenot olivat
- 56,7 miljardia euroa vuonna 2011
- 60,0 miljardia euroa vuonna 2012 (arvio).

SOSIAALIMENOJEN RAHOITUKSESTA:

Vuonna 2012 sosiaalimenojen suurin rahoittaja oli työnantajat, joiden osuus rahoituksesta oli 34,8 %. Valtion verorahoituksella katettiin 27,6 % sosiaalimenoista ja kuntien verorahoituksella 19,2 %, yhteensä 46,8 %.
'
Vuonna 2012 vakuutettujen osuus sosiaalimenojen rahoituksesta oli 12,5 %. Osuus oli 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2011. Muiden tulojen, lähinnä
sosiaalivakuutuksen pääomatulojen osuus oli 5,8 prosenttia vuonna 2012. Osuus laski 0,8 prosenttiyksikköä vuodesta 2011.

Nämä tiedot ovat sivulta stm.fi

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #16

2013 sosiaaliturvan menot olivat jo 63,2 mrd. Ne ovat siis huomattavasti enemmän kuin valtion budjetti, joka esimerkiksi tänä vuonna on 54,3mrd.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #18

Katsoitko mun vastauksesta, millä ne sosiaalimenot rahoitetaan? Valtion verorahoituksella katettiin 27,6 % sosiaalimenoista.

Sitten tässä linkissä valtion menot hallinnonaloittain vuonna 2016 http://vm.fi/valtion-budjetti

Sosiaali- ja terveysministeriölle menee rahaa 13,1 miljardia ja valtiovarainministeriölle 17,5 miljardia.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #19

Julkinen sektori kattaa valtion, kuntien ja lakisääteisten sosiaaliturvarahastojen menot. Kaikki ne keräävät veroja. Se että kutsut yritykseltä perittävää tuoteveroa veroksi ja sotuveroa maksuksi ei ole muuta kuin harhaanjohtavaa semantiikkaa.

Ei ihmistä tai yritystä kiinnosta mikä julkisen sektorin osa perii verot tai maksaa maksut. Samaa tavaraa ne ovat kaikki ja jokaiselle menevä euro on ihan yhtä kallis.

Sosiaaliturvan menoksi lasketaan myös kaikkien näiden menot. Yhteensä 63,2 mrd vuonna 2013. Nyt paljon enemmän.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #20

Yrityksiltä peritään sotumaksuja ja työeläkemaksuja ja näitä käytetään sosiaalimenoihin.

Sillä on todella paljon merkitystä, mihin verorahat menevät. Nyt on monella sellainen käsitys, että verorahat menevät melkein kaikki sosiaalimenoihin. -- Sitten vielä sosiaalimenoihin kuuluu terveydenhuolto, lakisääteiset eläkkeet, laitoshuolto, hallinto, toimeentulotuki, työttömyyskorvaus jne.

Sosiaalimenot nousevat tottakai, kun väestö ikääntyy. Eläkerahastoihin on sijoitettuna miljardeja ja nämä olisi hyvä nyt ottaa käyttöön (tästä on Kimmo Kiljunen kirjoittanut). -- Eläkeläisten toimeentuloon on hyvä kiinnittää huomiota, koska eläkeläiset ovat ostovoimaa. Tietenkin syynä on myös ihan inhimillisyys ja oikeudenmukaisuus.

Ajattelin vain keskustella rahoituksesta, koska väitit ylempänä että verorahoista puolet menisi sosiaaliturvaan ja 12 % terveydenhuoltoon, vaikka stm laskee terveydenhuollon kuuluvan sosiaalimenoihin.

Käyttäjän AkseliErkkil kuva
Akseli Erkkilä

Lähimmäisenrakkauden ja realismin synteesin rinnastaminen kansallissosialismiin kertoo enemmän sinusta kuin minusta. Enempää minulla ei ole kommentistasi sanottavaa.

Pekka Pylkkönen

En puhu nyt natseista vaan kansallismielisestä sosialismista. Vaikka kieltämättä termien tahallinen sotkeminen onkin kivaa.

Perinteinen vasemmisto on koherentti logiikassaan. Hyvinvointia siirretään aktiivisesti ylhäältä alas. Sen sijaan rajoittuminen vain Suomeen on kummallista. Täällä toimeentulotuellakin noustaan maailman suurituloisimpaan kymmeneen prosenttiin. Jos tavoite on tasata hyvinvointieroja, tuolla on 90% maapallon väestä jolla menee huonommin kuin suomalaisella tulonsiirtojen saajalla. Ja miljardi ihmistä jotka elävät köyhyydessä. Miksi he olisivat vähempiarvoisia?

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff

Olipas totaalisen heikkoa ja kokonaiskuvaa täysin sivuuttavaa höpöhöpöä Pekalta, eipä olisi uskonut.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Antti Pesosen puheenjohtajuuden jälkeen IPU näyttää siirtyneen selvästi maahanmuuttokriittisten hölöttäjien joukkoon. Pesosen oli kunnioitettava linjallaan, vaikkei saanutkaan sille äänestäjien tukea.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Totta. Tämä kirjoitus sai tosiaan minutkin kovasti kaipaamaan Antti Pesosen järkevää asennetta ja panosta poliittisessa keskustelussa.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Antti Pesosella on todellakin ollut oikea ote moneen asiaan. Tämän takia tulikin mieleen laittaa linkki Antin ja Lenan kirjoitukseen pakolaiskriisistä http://ipu.fi/hadassa-olevia-on-autettava-ja-pakol...

Tässä vielä Niko Kaukon kirjoitus pakolaiskriisistä http://nikokauko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203677-p...

Minun mielestäni suomalaisen hyvinvointivaltion ylläpitäminen vaatii itsenäistä talousopolitiikkaa. Lisäksi vielä ihan pakolaisten tukeminenkin vaatii itsenäistä Suomea. -- Jos tänne voi tulla ketä tahansa, eikä rajavaltiolaitos edes tiedä kuka tänne tulee, niin ongelmaksi voi muodostua tilanne, jossa laittomasti maahan tulleet uhkailevat turvapaikan saaneita (tämä nyt on yksi esimerkki, mutta maailmassa on paljon ihmiskauppaa ja terroristijoukkoihin väkisin värväämistä).

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff

Roiskaisu Manulta, ei mitään sanottavaa.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

On selvää,että nykytilanteessa läheisyysperiaatteen ymmärtäminen jonkinlaisena kansallisen tai vielä suppeamman edun ajamisena myy hyvin.
Mutta kun sillä saralla on kilpailijoita jo ennestään,kuinka suppeaksii eturyhmä pitääkään lopulta rajata? Jotta vaalit voittaisi.

Projekti on epävarma ja globaalissa maailmassa epäuskottava ja hutera.

Mitään typerämpää vasemmisto tuskin voisi tehdä kuin lähteä nuivan kansallissosialistisen porukan kanssa kilpailuun
" kansallisen " edun ajamisessa.
Kansalliskiihko ja sulkeutuneisuus yhtyneenä oikeistolaiseen tiukkaan kansan kontrolloimiseen tulee Euroopassa hetken varmasti jatkamaan voittokulkuaan.
Sitä suuremmalla syyllä vasemmiston on puolustettava järkeä,demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Kaikille.
Ja oikeudenmukaista talouspolitiikkaa. Kaikille.

Käyttäjän AkseliErkkil kuva
Akseli Erkkilä

Vetosit kommentissasi tunteisiin, etkä kiistänyt yhtään kirjoitukseni pointtia. 5 miljoonan ihmisen populaatio ei voi ottaa missiokseen tasa-arvon ajamista kaikille.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Totta kai voi ja pitääkin. Suomen kansan tehtävä on ajaa tasa-arvoa kotimaassa ja kansainvälisesti. Ei siinä ole mitään ristiriitaa.

Käyttäjän AkseliErkkil kuva
Akseli Erkkilä Vastaus kommenttiin #11

No mutta, onhan siinä. Suomi elää viennistä ja on ns. avoin talous, eli meillä on vähemmän varaa kotimaiseen kulutukseen kuin talouksilla, jotka voivat tuottaa kulutustavaransa enemmässä väärin itse. Ihan perusjuttua.

Eli meidän tulee ennen kaikkea välittää toisistamme ja pitää huolta toisistamme. Onko se sinulle kirosana?

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #12

Ei tietenkään. Välittäminen ei kulu siitä, että välittää enemmän. Paras tapa varmistaa vienti on suojella demokratiaa ja vapauksia kautta maailman. Ei suinkaan kääriytyä omaan kuoreensa.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff

Helena, ihan kivaa mutta ei tällaiset perustelut ole riittäviä, höpöhöpöksi menee. Yritä hahmottaa kokonaisuus, eli aloita lukemalla teksti uudestaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset